Mitä vähemmän rakennusmateriaalia käytetään, sitä pienempi on rakennuksen hiilijalanjälki. Onko rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksen laskeminen näin yksinkertaista matematiikkaa vai riippuuko lopputulos näkökulmasta? Teräs on kantavissa rakenteissa kilpailukykyisin ympäristöystävällisyydessä, kun huomioidaan materiaalin koko elinkaari.
Kun ryhdytään uudisrakennuksen suunnitteluun, tehdään monia laskelmia ja niiden perusteella monia valintoja ja päätöksiä. Rakennuksen käyttötarkoitus ohjaa tilankäytön ratkaisuja, sijainti materiaalivalintoja ja rahallisen investoinnin suuruus rakennukselle odotettavaa käyttöikää.
Materiaalivalinta korostuu
Materiaalitehokkuudella on suora vaikutus rakennuksen ympäristöystävällisyyteen, jolloin materiaalivalinnan merkitys korostuu. Kun pystytään yhdistämään mahdollisimman pieni materiaalinkäyttö ja vähähiilinen materiaali, rakennuksen hiilijalanjälkeen pystytään vaikuttamaan olennaisesti.
Suomen mittakaavassa ja olosuhteissa teräksen vaihtoehtoina esitetään usein puu ja betoni. Niiden vertailussa käytetään monia tekijöitä ja näkökulmia.
Teräksen ehdottomat edut vertailussa ovat kestävyys ja pitkä käyttöikä. Teräsmateriaalin elinkaari on kymmeniä vuosia ja huoltamalla sitä voi pidentää entisestään. Esimerkiksi huoltomaalauksella käyttöikä voidaan tuplata.
Toinen iso plussa on materiaalin uudelleenkäytettävyys, koska modulaariseksi suunniteltu rakennus voidaan purkaa, siirtää ja muuntaa uuteen käyttöön. Se palvelee vielä kauan ennen kuin materiaali lopulta kierrätetään ja hyödynnetään uusiokäytössä.
Hiilijalanjälkilaskenta pakolliseksi tänä vuonna
Valveutuneet ja edelläkävijät rakennuttajat kiinnittävät huomiota jo nyt rakennusmateriaalien GWP-arvoon, joka kuvaa sen ilmastonlämpenemispotentiaalia (Global Warming Potential). Teräksen GWP-arvo vaihtelee tyypillisesti 1,5–2,8 kg CO₂-ekv/kg välillä. Arvoon vaikuttavat mm. valmistusprosessi ja käytetyt raaka-aineet.
Rakennusmateriaalin GWP-arvo kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja sen tuottaminen aiheuttaa. Ympäristöministeriön tiekartan mukaan rakennuksen elinkaarilaskenta eli hiilijalanjälkilaskenta tulisi pakolliseksi vuonna 2025. Siinä tavoitteena on saada kokonaiskäsitys rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä ja tämä laskelma tehdään laskemalla yhteen kaikkien materiaalien GWP-arvot niiden massan mukaan.
Hiilijalanjäljen laskentaa pohtiessa päästään takaisin materiaalitehokkuuteen, koska GWP-arvo ei yksin ole valintaa ohjaava tekijä. Rakennusprojektin tavoitteiden mukaisessa toteutuksessa voit hyödyntää Weckmanin asiantuntijoita, jotka osaavat auttaa sopivien teräslaatujen ja profiilien valinnassa, ja mitoittamaan ne rakennuksen käytön ja ympäristöolosuhteiden mukaiseksi.
